Loma väsymys

Anteeksi kun en ole postaillut pariin päivään. On ollut muita juttuja.... Enkä jaksa kirjottaa. Kirjottelen sitten joskus, kun tulen Espanjasta. Ainiin, menen sinne kaverini ja hänen isovanhempien kanssa.  Sori. En pysty kirjottamaan. Väsyttää.

Univelkoja

Nyt kun olen kironnut tämän jakson kasin aamut syvinpään kolkkaan mitä löytyy, näin ensi jakson lukujärjestyksen... Tässä jaksossa mulla oli ne neljä kasin aamua, joka oli jo tarpeeksi kamalaa. Nukuin parhaimmillaan ehkä 7 tuntia, huonoimmillaan 4-5 tuntia. Ja nyt tulevassa jaksossa on VIISI KAHDEKSAN AAMUA. Ei voi olla totta! Viisi = kaikki aamut. Se tarkoittaa tietysti sitä että viikonloppuisin pitää vaan nukkua univelkoja pois. Eli ei voi valvoa, eikä viettää aikaa myöhään! Ok, missä mä ees ikinä viettäisinkään aikaa, paitsi kotona? Ja lisäksi, kaikki "hyvät" aineet on pois, eli kaikki paskat aineet ovat saapuneet. Tää on just tätä mun tuuria!

Tekee mieli lenkille, mutta en ehdi sinne millään ikinä. Tai oon vaan niin laiska. Kuitenkin, enää 3 päivää koulua ja sitten alkaa se mun kauan odottama syysloma. Jes. Eka pitää selviytyä 3 kokeesta ja yhestä pienemmästä kokeesta... Nyt mä yritän alottaa vielä tota yhtä projektia ja tehdä sen vielä valmiiksikin tämän illan aikana. Ehkä mä tänä yönä voisin nukkua 7 tuntia? Öitiä!

Herkkuja ja hyvää seuraa

Väsyttää. Mentiin nukkumaan kaverin kanssa aamu viideltä ja herättiin noin puoli kolme päivällä. Oli pitkä yö. Ja ihan mukavakin. Katottiin netistä X Factoria, leikkasin kaverin hiuksia ja juteltiin facebookissa jonkun mun kaverin kaverin kanssa. Ne joukkueen päättäjäiset meni hyvin, syötiin törkeesti kaikkee hyvää mitä joukkueenjohtajat oli hommannu (sipsejä, jäätelöä, pitsaa, karkkia, limsaa, mokkapaloja...). Siellä oli hauskaa! Pitkästä aikaa tunsin itseni aidosti iloiseksi. Meijän joukkue on ihan huippu, rakastan teitä♥ Tuli vähän huono omatunto, koska olin just suunnitellu että alotan kohottamaan mun kuntoa ja heti meen syömään noin paljon kaikkee... Eiköhän ne tästä lähe pois vielä!

Kotiin tultuani mietin tarkemmin menneisyyttäni. Muistan kun leikin päiväkodissa hippaa. Muistan barbileikit. Muitan kun täytin kymmenen... Katastrofi. Sitten en muista mitään. Viime vuodet ovat menneet muistini ohitse. Ne ovat sumua. Aivan kuin olisin jähmettynyt muutamaksi vuodeksi ja vuodet olisivaat kuluneet ympärilläni ja nyt minut herätettäisiin. Mikä muuttui elämässäni niin nopeasti että en enää pysynyt perässä? Kesälomat ovat kaikista eniten sumussa. Joku päivä se alkoi, sitten jo loppui. Aivan kun lomaa ei edes olisi ollut ollenkaan. En aijo heittää enää yhtään lomaa hukkaan!

Sisko tulee kohta käymään. Pitää tehdä vielä kaikken maailman läksyt ja siivota. Huomenna kouluun. Voi hemmetti.

// Lukeeko kukaan edes blogiani?

Vapaa loppuviikko

 Wouwou. Tänään koulussa oli joku ihme päivä. Piti pukeutuu kesäisesti ja siellä oli kaikkia "kivoja" pelejä välkillä ja soitettii musiikkia yms. Tänään meni normaalia paremmin, paitsi menetin taas hermot mun kavereihin. (Sanotaanko sitä edes noin?) Joskus ne on vaan todella ärsyttäviä. Aijon pitää kokonaan vapaan viikonlopun kokeista ja koulusta. Onneksi ne ensi viikon kokeet on vasta loppu viikosta.

Huomenna on ne meijän joukkueen päättäjäiset ja meenkin sieltä suoraa kaverilleni yöksi. Ollaan suunniteltu vaikka mitä, siitä on pitkä aika kun olin viimeksi siellä yötä! Ennen lähes asuin siellä, mutta nyt ei ole tultu käytyä syystä tai toisesta... Ei sillä etteikö mua olisi kutsuttu minnekkään, mutta ei ole pystynyt lähtemään. Niinkuin kerroin, en ole käynyt lähes missään viimeisen vuoden - puolentoista vuoden aikana. En ole pystynyt. Kohta mä pystyn taas. Mä lupaan.

"Mun talossa asuu aina yksinäinen
Prinsessa
Se etsii jostain kotia ja kultaista taivasta
Tää kuulostaa hölmöltä
Mutta sanon sen kuitenkin
Mä uskon että satuja on olemassa oikeesti"

Jippu - Enkelten kaupunki

Uusi aikakausi

 Huhhuh. Tulin just jalisreeneistä, tai se oli semmonen piirihaavitapahtuma. Siellä katotaan pelaajia piirijoukkueeseen. Noilla näytöillä mulla ei kyllä ole mitään asiaa sinne. Meillä on oman joukkueen tauko. Se kestää vielä 16 päivää. Onhan meillä vielä lauantaina kauden päättäjäiset, mutta niitä ei lasketa tavallaan, koska me vaan vietetään aikaa sillon yhessä. Pitäis varmaa tota kuntoo vähä kohennella tässä syksyn ja talven aikana, aika pohjamudassa mennään tällä hetkellä...

 Aijon muutenkin ottaa uuden suunnan mun elämälle. Pikkuhiljaa alan nousta täältä mun pimeästä kuopasta. Sanon hyvästi kakkoselle ja palaan takaisin entiseen! Paitsi.. Ei se ennenkään ollut mitään ihanaa unelmaa. Ehkä on parempi unohtaa menneet ja keskittyä tulevaan, eli uuteen aikakauteen! (:

 Tänään oli taas yksi koe... En lukenut siihen yhtään, koska pääni ei suostunut vastaanottamaan tietoja. Koe meni oikeastaan yllättävän hyvin. Ensi viikolla on vielä 3 tai 4 koetta, sitten pääsee irti koulusta, tästä tuskasta ja pääsee myös aloittamaan uuden aikakauden. Eli SYYSLOMA! Vietän syysloman Espanjan puolella, kerron siitä lähempänä lisää. (: Tällä kertaa haluan onnistua tässä "uuden elämän" aloittamisessa niin paljon! Jos epäonnistun... Se on menoa alas ja kovaa. Ei. Mä en epäonnistu. En tee sitä enää. Oon epäonnistunut niin monta kertaa, enää ei todellakaan huvita. Taistellen nostan itseni pois täältä kuopasta! Unohdan surkeat ajat, alan nauttia elämästä. Niin mä teen.

Muistakaa nauttia elämästä!

50 totuutta

 Ajattelin tehdä tämmösen jutun, missä kerron 50 asiaa itsestäni.

 

1. Kuuntelen paljon musiikkia.

2. Vihaan kylmyyttä.

3. Olen kilpailuhenkinen.

4. Pidän pienistä lapsista.

5. Rakastan vieraita kulttuureita.

6. Harrastan jalkapalloa.

7. Luen paljon kirjoja.

8. Haaveilen järjestelmäkamerasta.

9. Jos olisi mahdollista, palaisin ajassa taakse päin.

10. Ihailen ihmisiä jotka ovat täynnä iloa ja elämän halua.

11. Olen hulluna amerikkalaisiin laulukilpailuihin (mm. X Factor♥, Idol)

12. Tykkään käydä kirppareilla.

13. Omistan ruskeat hiukset.

14. Pelkään pimeitä ikkunoita.

15. Unelmoin maailman ympärysmatkasta.

16. Suunnittelen paljon asioita, mutta en koskaan toteuta niitä.

17. Hukkasin taidon pitää hauskaa.

18. Toivoin pienenä muuttavani Muumilaaksoon.

19. Olen koukussa O.C:hen.

20. Mielestäni koulun alkaminen klo 8 pitäisi kieltää.

21. Olen aina toivonut koiraa.

22. Tunnen että tuotan pettymystä läheisilleni.

23. Häiriinnyn jos jonkun sukat eivät sovi hänen asuunsa.

24. Haluan leikata hiukseni melkein siiliksi.

25. Leikin nuorempana Leijonakuningasta keittiön pöydällä.

26. Säilytän asioita, joita en tule koskaan tarvitsemaan.

27. Olen n. 169 cm pitkä.

28. Tykkään istua pimeässä ja polttaa kynttilää.

29. En osaa käyttää vapaa-aikaa oikein.

30. Olen surkea kirjoittamaan runoja.

31. Ärsyynnyn helposti.

32. Haluan tatuoinnin.

33. Radioni on lähes koko ajan päällä kun olen kotona. (eli aina)

34. Vietän liikaa aikaa tietokoneella.

35. Tahdon asua vähän aikaa jossain Afrikan pikkukylässä.

36. Haluan oppia laulamaan kunnolla.

37. Käytän paljon farkkuja.

38. Fanitan FC Barcelonaa.

39. En puhu paljoa.

40. Tahdon joskus kokeilla karatea.

41. Luen paljon blogeja.

42. Inhoan salaattia.

43. Minun on vaikea totella itseäni.

44. En tykkää juhlista.

45. Vaadin itseltäni todella paljon.

46. Rakastan sisaruksiani.

47. Haluan että olisi aina kesä.

48. Vihaan sadetta.

49. Tahdon joskus juosta maratonin.

50. Haluan oppia nauttimaan elämästä.

Toivottavasti sain tästä mahdollisimman positiivisen! Nyt pitää yrittää lukea kokeisiin.

Mysteerikohtaus

 Ahdistaa. On ahdistanut koko päivän tähän asti. Ja se jatkuu vaan. Eilen illalla sain taas jonkun ihme mysteerikohtauksen. En oikein muista siitä enää mitään, vain sen että teki mieli leikata hiukset kokonaan pois, heittää kännykkä täysillä lattiaan ja huutaa. Saksista jäi jäljet käteen.. Jouduin painamaan niitä siihen, koska toinen eli "viisas" puoli huusi ei. Nimitän sitä "ei viisasta" mieltä muuten kakkoseksi, eli ei kannata ihmetellä.

 Koulussa oli tänään todella huono päivä. Johtuen joko siitä että nukuin taas vajaat 6h tai en syönyt lähes mitään aamulla. Aamun tunnit meni herätessä, sitten odottelin että saan jotain syötävää ja katottiin jotain hemmetin noloa sarjaa, sen jälkeen alkoi ahdistamaan ja jäin yksin. Seuraavat kaksi tuntia meni ahdistuksessa. Eikä sekään parantanut kun kaverit oli työntäny mun pulpetin pois niitten luota, vissiin ihan läpällä, mutta ei se mulle ole mitään läppää jos kakkosmieli ottaa vallan! Istuin siinä sitten yksin ja yritin elää, kun muilla kuullosti olevan aika helvetin hauskaa siellä takana. Viiminen tunti oli kauhea, teki mieli itkeä. Teki mieli huutaa ja karjua niille ihmisille. Halusin kotiin, nyt haluan pois kotoa. Poispoispois.

 Anteeksi kun valitan. Mulla ei ole aihetta valittamiseen.

Totuuden hetki

Tein pari viikkoa sitten masennustestejä, kun kaverikin oli ihan huvin vuoksi kokeillut. Päätin kokeilla tässä itsekkin uudestaan, koska haluun oikeesti tietää että mitä helvettiä oikeen tapahtuu.

Tässä on tämä eka: http://www.xestia.net/testit/bdi.php

Tulos: Käytit testin tekemiseen 1 minuutin 58 sekuntia. Testipistemääräsi on 24.
Testin suorittaneet ovat saaneet keskimäärin 20 pistettä.
Jos pisteiden yhteismääräksi tulee 17 tai enemmän, lääkärin puheille menoa suositellaan. Masennus luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Yli 30 pistettä viittaa jo vaikeaan masennustilaan, jolloin on viimeistään ehdottomasti syytä hakeutua hoitoon.

En muista tarkalleen paljonko sain viimeksi.. Se oli jotakuinkin 26 tai 28.


Ja toinen: http://www.tohtori.fi/?page=3459083

Tulos:  Sait 21 DEPS-pistettä
Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että podet masennusta. Keskustele asiasta lääkärin kanssa.
DEPS-seulan pistemääriä tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että tulos on vain suuntaa antava. Mikään pistemäärä ei välttämättä merkitse, että kysymyksessä todella olisi diagnostisoitava masennus. Diagnoosia ei voi tehdä pelkästään DEPS-seulan antaman tuloksen perusteella, vaan siihen tarvitaan aina lääkärin tutkimus. Lääkärien kokemukset ovat osoittaneet, että jos on saanut DEPS-seulassa 12 pistettä tai enemmän, keskimäärin joka toisessa tapauksessa kysymyksessä on ollut diagnostisoitava masennus. Yleisesti ottaen depression todennäköisyyden on todettu kasvaneen DEPS-pistemäärän kasvaessa.

Viimeksi tulos oli 26, eli parempaan suuntaan on menty!

Voisko joku nyt hieman valaista tätä asiaa mulle, koska en tiiä mitä mun pitäis tehä ja en tosiaankaan ole masentunut (ehkä vähän).  Ja en edes tajua noista tuloksista mitään! Voihelvetti.

En minä, en ikinä.

Mietin jokseenkin turhia asioita. Miksi mun pitää olla tälläinen? Miksi kukaan ei ymmärrä mua? Miksi en saa ajatuksistani selvää? Miksi en osaa hymyillä? Miten nautitaan elämästä? Mikä on niin pahasti vialla? Tai oikeastaan Mikä minussa ei ole vialla? En jaksa. En jaksa elää. Elämä on tylsää. Helvetin tylsää. Joka arkiaamu joudut repimään itsesi ylös kouluun, ellet halua lisää huutoja niskaasi. Jokaisena arkiaamuna mietit miten selviät tästä päivästä. Joka aamu, toivot että voisit jäädä nukkumaan. Ikuisesti. Koulussa yrität pysyä hereillä ja näyttää edes elävältä. Silti tahtomattasi näytät kauhealta angsti muijalta, joka haluaa vain huomiota, joka ei ikinä ole hymyillyt. Joka päivä tulet koulusta kiltisti kotiin, kaadut sänkyysi. Melkein nukahdat. Etsä voi nyt nukkua, helvetin laiskimus! Mielesi piiskaa sinua jokainen minuutti olemaan parempi. Lähes joka ilta kiroat mielesi ja haistatat sille pitkät paskat. Silti se jatkaa kiusaamistasi. Miksi sä olet tollainen? Tajuutko sä ämmä? Miksi sä kuuntelet noita käskyjä? Miksi sä tottelet? Miksi? Et koskaan mene minnekkään. Sinulla ei riitä energia. Eikä kiinnostus. Et ole kiinnostunut enää mistään. Luet kavereidesi Facebook päivityksiä. "Paras päivä ft. blaablaablaa" "Mitäs me täs käytiin siel ja tuol ja tääl, oli paras päivä, kiitos rakkaat ft. blaablaablaa" Nimesi ei ole koskaan kenenkään päivityksessä. Olet erakko. Mietit vain mikä suhun on mennyt. Miksi sä olet muuttunut. Löytämättä ikinä vastausta. Saat kohtauksia, joita et muista enää kunnolla seuraavana päivänä. Et siltikään tiedä mikä olet, mistä tulet. Yrität löytää netistä itseäsi kuvaavia sanoja. Näet itsesi monissa. Et usko sitä. Et usko että olet sairastunut mihinkään. En minä, en ikinä. Suljet tietokoneesi ja hautaat kasvosi käsiisi. En minä, en ikinä. Milloin tämä loppuu? Mihin se loppuu? Sitä se on - joka päivä.

Tänään oli ihan ok päivä.  Koulussa meni ihan ok. Mulla oli hammaslääkäri, joten siinä meni onneksi pisin tunti pois. Ei jaksa kirjottaa. Alko ahdistamaan. Ei jaksa.