perjantai 2. marraskuuta 2012

Lupaus

En saa mitään selvää mun ajatuksista. Välillä tekee mieli viillellä. Välillä inhoan itseäni niin paljon. En uskalla viillellä. En halua nähdä sitä pettymystä läheisteni kasvoilla kun he saisivat tietää. En pystyisi elämään sen kanssa. Olen itsekkin niin pettynyt itseeni. Lupasin että mä muutun. Lupasin. Vihaan rikkoa lupauksia, ja nyt mä olen rikkonut sellaisen. Taas.


Olin niin varma että mä pysytyn muuttumaan. Nyt tajuttuani että en pysykkään... Tuntuu niin tyhjältä. Tulevaisuus tuntuu epätoivoiselta. En voi jatkaa tälläistä elämää. En voi miettiä koko elämäni läpi miksi olen tälläinen ja milloin voin muuttua. Haluan olla yhtä pirteä kun muut ja viettää aikaa porukoissa. Haluan nähdä kavereitani vapaa-ajalla. Haluan elää. Mutta en jaksa. En tiedä miksi puran tätä tänne. Ei pitäisi. Jauhan samaa settiä aina, ketä kiinnostaa?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiallista kiitos♥